Lomautus tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä toistaiseksi tai määräajaksi, jos työ on vähentynyt irtisanomiseenkin oikeuttavalla tavalla taloudellisista ja tuotannollisista syistä pysyvästi ja olennaisesti. Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet vain tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta, niin toimihenkilö voidaan vastaavasti lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi. Tässä tilanteessa ei edellytetä irtisanomisperusteen olemassaoloa.
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta henkilökohtaisesti, ja ellei se ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti vähintään 14 päivää ennen lomautusta. Työpaikkakohtaisesti sopien voidaan kaupan alalla ottaa 1.2.2017 alkaen käyttöön lyhyempi 7 päivän mittainen lomautusilmoitusaika. Asiasta on sovittava luottamusmiehen kanssa, mikäli luottamusmies on valittu. Lyhyempi lomautusilmoitusaika ei vaikuta työntekijän työttömyysturvaan. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisajankohta ja kesto tai arvioitu kesto. Toimihenkilölle on annettava lisäksi pyynnöstä vastaavat tiedot sisältävä todistus.
Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa, jos se, jonka sijaisena tämä on, voitaisiin lomauttaa. Lomautus ei voi olla pitempi kuin työn vähenemisen aika. Joissakin työehtosopimuksissa on voitu esimerkiksi kieltää kokonaan määräaikaisen työntekijän lomauttaminen.
Lomautuksen ajalta toimihenkilöllä ei ole oikeutta saada luontaisetuja, koska sekä palkanmaksu että työnteko ovat keskeytyksessä. Poikkeuksena on palkkaetuna oleva työsuhdeasunto, jonka käyttämiseen säilyy oikeus myös lomautuksen aikana. Lomautuksen ajalta kertyy vuosilomaa 30 ensimmäisen työpäivän veroisen päivän ajalta ( 5 pv/vko).
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautuksen ajaksi muuta työtä, mutta toistaiseksi lomautetun työntekijän on kyettävä palaamaan entiseen työhönsä 7 päivän kuluessa työnantajan ilmoitettua töiden jatkumisesta, ellei toisin ole sovittu. Jos työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi muuta työtä, työntekijä voi irtisanoutua muusta työstä viiden päivän irtisanomisajalla. Työntekijä saa irtisanoa työsopimuksensa lomautusaikana ilman irtisanomisaikaa.
Jos lomauttaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää, työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimus ja saada irtisanomisajan palkkansa sekä vuosilomakorvaus. Irtisanomisajan palkasta saa vähentää 14 päivän palkan vain, jos työntekijä on lomautettu yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.
Osittain lomautetulla ei ole irtisanouduttuaan oikeutta irtisanomisajan palkkaan, vaikka lomautus olisi kestänyt yli 200 päivää. Osittain lomautettu tekee joko lyhennettyä työpäivää tai lyhennettyä työviikkoa. Poikkeuksellisesti työnantajalle voi syntyä velvollisuus maksaa irtisanomisajan palkka, jos lomautuksen aikainen työssäolo muodostaa vain hyvin vähäisen osan säännönmukaisesta työajasta tai jos työnantaja kutsuu työntekijän lomautusjakson aikana lyhytaikaisesti työhön ainoastaan välttääkseen 200 päivän täyttymisen. Osittain lomautettu ei voi irtisanoutua ilman karenssiseuraamusta työttömyysturvassa (45 päivää).